Illan varjojen kanoottina livun

Illan varjojen kanoottina livun
äänettä rantaan,
missä
pellavaiset kukkatähdet himmeinä hymisevät.

Täällä on se,
mitä en ole koskaan
nähnyt,
mutta aina
kuvitellut.
Hiljaisten ranta.
Uinuvien hyönteisten paratiisi,
höyhenten laivasto rantavedessä,
puiden oksien riippuva uni,
kaikki minkä tuntee,
mikä hiuksissa itkee,
ja mistä
kiinni
koskaan
ei saa.

Jouni Sirkiä
13.5.2018