Lapsuuden pakolaiset
16.10.2018
Lapsuuden pakolaiset.
Linnanmäen viileinä valoina,
lokakuuiltana.
Kesäkuun valuvien ikkunoiden takana.
Juoksu kohti pilvivuoria.
Lumen helmihuippua.
Kohti
kuilua.
Juoksevaa kuilua.
Huutona hyppäävää.
Viivana venyvää.
Rautana laukkaavaa.
Kasvotonta.
Aina
ja
kaikkialla.
Lapsuuden pakolaiset.
Ei viileäruohojalkapohjia.
Liitäviä hiuksia.
Kuumat hiilet.
Täällä.
Teräksinen,
terävä
maa.
Jouni Sirkiä
16.10.2018