Lokkiunelmani

Smaragdinväriset aallot,
kulta pilvien välistä,
tuuli saarten välistä,
lokkiunelmieni katoavat varjot.

Täällä minä olen yksi hiljaisuudesta.
Yksi sataman paukkuvista köysistä.
Yksi aikojen kirkkaista viireistä.
Yksi rakkauden kiitollisista aamuista.

Lokkien huudot viiltävät vettä.
Pyyhkivät pilviä, rannan satuja.
Täällä tunnen menneen, kaipuuni.
Tunnen olevani.

Jouni Sirkiä
29.4.2018
Turku