Pöytäuneni
01.03.2018
Pöytäkukan rönsyilevässä varjossa,
räystäiden linnunlaulun helmassa.
Astioiden mietteliäässä
kamarimusiikissa.
.. - Muistin tuulen ja kuutamosonaatin
tanssivina ikkunasta sisään..
Nauramme menneille vuosille.
Itkemme elämän huolille.
Päivän päättymiselle.
Aamupilvien kirkkaalle helminauhalle.
Sinusta tuli rauhallinen.
Minusta tuli runoilija.
Ehkä vuosisadat, ne joskus
arvostaa.
Tuuli tanssittaa
kultaisia verhoja.
Linnut
puiden kainaloissa.
Teet juotu,
valo vanha.
Yhä vielä
kuulen
pöytäkukan rönsyilyn,
astioiden musiikin,
äänesi,
linnut,
ikkunaverhojen ihmeellisenaaltoilevan
maalauksen.
Pöydän.
Varjon.
Valon.
1.3.2018