RAKASTELLA haavana kiiltelevää mustettasi

Ihmisille pääkallo- ja luurankokuvia.
Otuksia joissa yhdistyvät elämä ja
kuolema.
Näissä jutuissa tanssii elämä ja se, jota suomeksi kuolemaksi kutsutaan.
Tässäkin runossa.

Tässä kahvintuoksussa.
Apteekit ja kirjastot.
Kaikki kirjani joita
en kirjoita.
Se joka päästää minut
lentämään
näkymättömin paperisiivin.

Tässä kahvintuoksussa
tahtoisin
rakastella haavana kiiltelevää mustettasi
painottomuuteen
saakka.
Kirjoittaa niin että
kädet puita versovat.
Sherlock Holmes -salamapilvet korvista
laskeutuvat

Että
otat
minut.

Vihdoin.
Sotket.

Lehtiin.
Maahan.

Jouni Sirkiä
12.6.2018